Kolmen vuoden säännön anatomia
13.4.2017 | © Talousteema Oy

Kirjanpidossa on vakiintunut käytäntö, että enintään kolme vuotta tuloa tuottavat käyttöomaisuushankinnat saa kirjata heti kuluksi. Jos vaikutusaika on pitempi, hankintameno on aktivoitava taseeseen ja vähennettävä poistoina tilikausittain.

Vaikutusaika on arvioitava etukäteen, vaikka kukaan ei voi ennustaa sitä varmasti. Kolmen vuoden sääntö on kirjoitettu kirjanpitolakiin eri tavoin kuin verolakiin.

Elinkeinoverolaissa kolmen vuoden säännöstä säädetään seuraavasti:

”Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään, mikäli jäljempänä ei muuta säädetä, yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos menon todennäköinen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena.” (EVL 24)

Tässä puhutaan verovuodesta, joka on sama kuin kyseisen vuoden aikana päättyneet tilikaudet yhteensä. Sanamuoto ”kolmen verovuoden ajan” tarkoittaa kokonaisia verovuosia, joten kysymykseen voi tulla pitempi jakso kuin 36 kuukautta.

Kirjanpitolaissa asiasta on säädetty toisin:

”Sellaisen aineelliseen omaisuuteen kuuluvan hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana (poisto). Tilikaudelle kuuluvalla poistolla vähennetty jäännös hankintamenosta merkitään pysyviin vastaaviin taseessa (aktivointi).” (KPL 5:5.1)

Tässä puhutaan tilikaudesta, joka voi olla sama kuin verovuosi, mutta ei aina. Kirjanpitolaki ei mainitse tilikausien määrää vaan puhuu useasta tilikaudesta. Yksi ei ole usea, mutta onko kaksi usea vai onko se vasta kolme? Tässä tapauksessa tilikauden osakin otetaan huomioon.

Kirjanpitolakia täsmentävä pien- ja mikroyritysasetus tarkentaa ajan kolmeksi vuodeksi:

”Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, kirjanpitolain 5 luvun 5 §:n pysyviin vastaaviin kuuluvista hyödykkeistä ei tarvitse ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jos: …
5) vähäarvoisten hyödykkeiden sekä sellaisten hyödykkeiden, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, hankintamenot kirjataan kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi; …” (PMA 3:1.3)

Tässä raja on tasan 36 kuukautta ja käytetään sanaa vuosi eikä tilikausi. Kun tilikausi voi olla kalenterivuotta lyhyempi tai pitempi, kysymys ei ole aivan samasta kuin kirjanpitolain tilikausi ja elinkeinoverolain verovuosi.
Vaikka säädökset ovat sanamuodoiltaan erilaisia, kuitenkin suunnilleen on kysymys siitä, että enintään kolme vuotta tuloa tuottava hankintameno voidaan kirjata heti kuluksi.

Tämä kuluksi kirjaaminen ei ole riippuvainen euromäärästä. Esimerkiksi kahden vuoden välein autoa vaihtava taksikuski voi periaatteessa kirjata kymmeniä tuhansia euroja maksavan ajopelinsä heti kuluksi. Sen sijaan muutaman kympin rautakanki pitäisi aktivoida taseeseen ja vähentää poistoina tilikausittain, kun se tuottaa tuloa yli kolme vuotta.

Mikä vaikutusaika oikeastaan on? Jos em. taksikuski myy käytetyn autonsa edelleen, sillä saatetaan ajaa vielä kymmenen vuotta. Silti vaikutusaika on vain se kaksi vuotta, jonka auto on taksikuskin käytössä.

Yrityksen johto päättää, mikä on vaikutusajan pituus, ja tämän perusteella kirjanpitäjä kirjaa hankintamenon kuluksi tai taseen käyttöomaisuuteen.

Kun verotarkastaja tulee vuosien päästä, hän saattaa havaita, että taksikuski ajaa edelleen autolla, joka on kirjattu alussa kuluksi. Tarkastajalla ei ole oikeutta vaatia muutosta verotukseen, koska vaikutusaika päätetään etukäteen eikä jälkikäteen.

Lassi Mäkinen