Kassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaa12.3.2021 | © Talousteema OyYrittäminen on mäkistä. Yleisten suhdannevaihteluiden lisäksi yrityksellä voi olla sesonkivaihteluita, jotka syövät rahavaroja ennen kuin tulovirta käynnistyy. Yritys voi varautua talouden vaihteluihin kassavirta-ajattelulla.Venekauppaan vaikuttavat sekä suhdanne- että kausivaihtelut. Veneet ovat kalliita eivätkä ne ole välttämättömyyshyödykkeitä. Matalasuhdanteessa venekaupan kassavirta hiljenee ja nousukauden aikana kauppa käy vilkkaana. Venemyyjien on varauduttava suhdanteisiin vahvistamalla kassaansa.
Silloinkin, kun venekauppa käy vilkkaasti, se ajoittuu hyvin lyhyeen jaksoon vuodessa. Veneiden ja venetarvikkeiden valmistajien on rahoitettava tuotantonsa ennen kuin veneiden myynnistä saadaan tuloja.
Monilla aloilla joulusesonki on voimakas. Suurin osa vuoden liikevaihdosta saattaa kertyä juuri ennen joulua. Tällaisen yrityksen on kyettävä pitämään kassavirtansa vakaana koko vuoden, joten ennen joulusesonkia sen on otettava kausiluottoa, ellei sillä ole vahvaa kassaa. Joulun jälkeen sen on kyettävä säästämään mahdollisimman paljon seuraavaa sesonkia varten.
Matkailuyrityksillä on sääolosuhteista ja loma-ajoista johtuvia suuria sesonkivaihteluita. Yleisimmin sesonki ajoittuu kesään, koska ihmiset matkustavat loma-aikoina. Toinen matkailusesonki ajoittuu kevättalveen ja tämä koskee erityisesti Lappia ja laskettelukeskuksia.
Suhdanne- ja kausivaihtelut vaativat kassavirrasta huolehtimista. Tarvitaan sekä säästämistä että lainoitusta, mutta ennen kaikkea yritysten on huolehdittava tulevasta kassavirrastaan niin, että johto näkee kassatilanteen tarkasti muutama kuukausi eteenpäin ja karkeammin yli vuoden tähtäimellä.
Vaikka kassavirrasta pidettäisiin huolta, tämä ei aina takaa turvallista kehitystä, koska joskus kansantaloudessa tapahtuu isoja mullistuksia, joita on vaikea ennustaa.
Tällainen mullistus oli 1990-luvun lama, jota suurin osa yrityksistä ei nähnyt etukäteen, vaikka sen merkit olivat havaittavissa 1980-luvun kasinotaloudessa.
Tilanne kärjistyi ulkomaisen lainanoton vapauduttua. Yritykset intoutuivat kasvamaan ottamalla lainaa, kun rahaa oli runsaasti tarjolla. Valuuttamuutosten riski unohtui ja tämä koitui monen lainanottajan kohtaloksi. Kaikki investoinnit eivät olleet tuottavia, vaan rakennettiin prameita pääkonttoreita ja ostettiin huvilarakennuksia, veneitä ja loistoautoja sekä muita turhakkeita.
Kun Suomi devalvoi markkansa vuonna 1991 ja sen arvo päästettiin kellumaan, ulkomaanrahan arvoisten lainojen pääomat kasvoivat, tuonti tyrehtyi ja kotimarkkinayritysten liikevaihdot romahtivat. Konkurssiaalto koetteli raskaasti maan taloutta. Syntyi yrittäjävaje ja jättityöttömyys, joista ei vieläkään ole toivuttu.
Nyt olemme koronaviruksen vuoksi uudelleen vaikeassa taloustilanteessa. Tämä voi olla ylitsepääsemätön paikka yrityksille, jotka normaalistikin ovat riippuvaisia suhdanne- ja kausivaihteluista eivätkä ole keränneet itselleen riittävää kassapuskuria.
Kassavirrasta huolehtiminen auttaa yrityksen johtoa reagoimaan muutokseen. Menoja on vähennettävä nopeasti, kun tulovirta jää odotettua heikommaksi. Lomautukset ovat tehokas keino menovirran pienentämiseksi, mutta ne eivät riitä. Kaikkia menoja ei nopealla aikataululla voida vähentää. Tarvitaan lisää rahaa.
Yritys voi myydä omaisuuttaan, mutta tämä pitää tapahtua heti taloustilanteen heikettyä. Viivyttely maksaa, sillä omaisuuden myynnistä saatavat hinnat romahtavat tarjonnan lisääntyessä.
Tuotteiden alennusmyynnitkin ovat paikallaan, koska raha ratkaisee. Alennuksissa voidaan mennä jopa hankintahintojen alle, mikäli tämä pelastaa yrityksen konkurssilta.
Lainoitus on yksi ratkaisu vaikeasta tilanteesta selviytymiseen. Yrityksen lainatilanne voi jo ennestään olla niin raskas ja vakuustilanne huono, että uutta lainaa ei ole saatavissa.
Yrityksen omistajien pitää löytää ratkaisuja yksityistalouksistaan. Jos heillä ei ole rahavaroja yrityksen oman pääoman vahvistamiseksi tai lainan antamiseksi yritykselleen, heillä on kaksi vaihtoehtoa: lainavakuuksien antaminen ja yksityisomaisuuden myynti.
Pankki saattaa suostua antamaan lainaa yritykselle, jos omistaja luovuttaa esimerkiksi velattoman asuntonsa sen vakuudeksi. Tässä kohdassa yrittäjän pitää miettiä asia perusteellisesti.
Jos asunto lainkaan kelpaa lainan vakuudeksi, pankki antaa lainaa ehkä vain 60 prosenttia yrittäjän asunnon arvosta. Mikäli yritys tekee tämän jälkeen konkurssin, yrittäjä menettää sekä yrityksensä että asuntonsa. Pankki on todennäköisesti yrityksen suurin velkoja, joten oikeus sallii sen valita konkurssipesälle pesänhoitajan. Asia etenee pankin kannalta sujuvasti kuin juna kiskoilla. Asunto huutokaupataan ja hinta asettuu sille tasolle, että pankki saa rahansa mutta yrittäjälle ei jää mitään, vaikka todellinen markkina-arvo olisi merkittävästi korkeampi.
Lainaneuvottelussa yrittäjä voi yrityksen lainan sijaan ehdottaa pankille järjestelyä, että hän ottaa itse lainan pankilta ja antaa asuntonsa sen vakuudeksi sekä lainaa nämä rahat edelleen yritykselleen. Jos yritys tämän jälkeen tekee konkurssin, yrittäjä menettää yrityksensä mutta ei asuntoaan. Hän voi jatkaa lainan maksamista, mikäli saa työpaikan. Jos lainasta selviytyminen osoittautuu ylivoimaiseksi, hän voi myydä asuntonsa vapaasti ja saada siitä markkinahinnan. Tämä hinta on korkeampi siinä vaiheessa, kun yleinen taloustilanne on kohentunut.
Yrityksen rahoitusjärjestelylle on kolmaskin vaihtoehto. Yrityksen ottaman lainan ja yrittäjän ottaman lainan sijaan yrittäjä voi heti myydä asuntonsa ja muuttaa vuokra-asuntoon. Parhaassa tapauksessa asunnon ostaja vuokraa saman asunnon hänelle takaisin. Tällä menetelmällä yrittäjä saa asunnosta 60 prosentin sijaan 100 prosenttia sen todellisesta arvosta, mikä vahvistaa yrityksen taloutta merkittävästi enemmän kuin lainajärjestely. Jos yritys tämän jälkeen menee konkurssiin, pankilla ei ole roolia koko tapahtumassa, koska ei yrittäjä eikä hänen yrityksensä ole pankille velkaa.
Konkurssi on aina vaanimassa jokaista yritystä nurkan takana. Yrittäjän on huolehdittava, että yrityksen vararikko ei pääse tuhoamaan hänen elämäntyötään ja omaisuuttaan.
Huolellisen kassasuunnittelun lisäksi yrittäjän pitää rajata riskiä. Tämän vuoksi hänen kannattaa jo yritystä perustaessaan valita yritysmuodoksi osakeyhtiö.
Osakeyhtiössä yrittäjä ei vastaa yhtiön sitoumuksista muuten kuin yhtiön omalla pääomalla ja henkilökohtaisesti yhtiön puolesta antamillaan vakuuksilla. Yrittäjän yksityisomaisuus on kuitenkin vaarassa, jos hän toimii lain vastaisesti tehdessään päätöksiä yhtiössään.
Yrittämisen olemukseen kuuluu harkittujen riskien ottaminen, mutta harkitsemattomia tekoja pitää välttää. Kannattaa kysyä neuvoa asioista, joita ei itse tiedä. Huonoimmat neuvot yrittäjä saa yleensä huoltoaseman kahvilassa kokoontuvalta ”yrittäjäraadilta” ja parhaat neuvot omalta kirjanpitäjältään.
Kun yritys päättää investoida ja kasvaa, se altistuu vaaralle tietoisesti. Rahaa menee suuria määriä mutta tulojen toteutumisesta ei ole varmuutta. Tulot voivat toteutua arvioitua pienempinä tai myöhemmin kuin suunniteltiin.
Kirjoitussarja kassavirta-ajattelusta:
12.2.2021
Kassavirta-ajattelu 1. Kassavirtalaskenta maanläheistä
27.2.2021
Kassavirta-ajattelu 2. Vahva kassavirta parantaa
12.3.2021
Kassavirta-ajattelu 3. Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaa
26.3.2021
Kassavirta-ajattelu 4. Iso hanke imee kassan kuivaksi
9.4.2021
Kassa-virta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuuden
23.4.2021
Kassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteista
7.5.2021
Kassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistot
21.5.2021
Kassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalvelu
4.6.2021
Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaista
18.6.2021
Kassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttää
2.7.2021
Kassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneLassi Mäkinen 
