Taloushallintoalan tulevaisuus15.2.2022 | © Talousteema OyJulkaisin 14.2.2021 Facebookissa kirjoituksen taloushallintoalan muuttumisesta tulevaisuudessa. Julkaisen sen nyt sanasta sanaan samanlaisena uudelleen blogissani, koska ajatukseni eivät ole muuttuneet vuodessa. Käsitykseni on edelleen sama mutta varmempi. Olen kiinnostunut kuulemaan, mitä muut taloushallinnon ammattilaiset ajattelevat alan tulevaisuudesta.Viime aikoina olen miettinyt, miten taloushallintoala tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Asia ei varsinaisesti koske minua, koska olen jo eläkeiässä, mutta uskon pitkän työkokemukseni auttavan tulevaisuuden arvioinnissa.
Olen päätynyt kolmeen vaihtoehtoiseen kehityssuuntaan: kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS), taloushallinnon automaatio ja kassavirta-ajattelu. Mikä sinun mielestäsi on todennäköisin ja itsesi kannalta mieluisin vaihtoehto?
EU on kulkenut kohti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ja Suomi siinä mukana mallioppilaan tavoin. Näitä standardeja alettiin kehittää jo 1970-luvulla, jolloin tutustuin niihin ensimmäisen kerran – silloin lyhenne oli IAS.
Heti alussa kokeilin niitä eräässä teollisuusyrityksessä ja havaitsin, että standardointi on kehittymässä aivan väärään suuntaan. Massiiviseksi standardiraamatuksi muodostunut reseptivalikoima on osoittanut havaintoni oikeaksi.
Nykyiset IFRS-standardit ovat kattavat ja EU-lainsäädäntöön sidotut. Niitä sovelletaan pakottavasti lähinnä pörssiyhtiöihin mutta vapaaehtoisesti niitä voi soveltaa mihin tahansa yritykseen.
Innokkaimmat IFRS-standardien kannattajat haluaisivat tehdä niistä kaikkia yrityksiä kattavat, jolloin pienimmille yrityksille tarjottaisiin karsittu versio standardeista.
Taloushallinnon automaatiota on kehitetty 1960-luvulta lähtien, jolloin itsekin laadin sekä kirjanpitoja että tietokoneohjelmia. Vuoden 1973 kirjanpitolaki salli tietokoneiden käyttämisen kirjanpitojen laadintaan. Pidin silloin koulutuksia kirjanpito-ohjelmien suunnittelusta ja ohjelmoinnista.
Vuoden 1997 kirjanpitolaki salli tasekirjaa lukuun ottamatta kirjanpitoaineistojen säilyttämisen konekielisessä muodossa. Nykyisin tasekirjaa ei lainkaan mainita kirjanpitolaissa, joten kaikki kirjanpitoaineistot voivat olla digitaalisia.
Tilitoimistojen tuotekehitys on viime vuosikymmeninä tapahtunut siten, että taloushallinnon ohjelmatoimittajat ovat luoneet uusia ohjelmistoja tietotekniikan kehityksen vetämänä. Merkkipohjaisista järjestelmistä siirryttiin Windows-järjestelmiin ja niistä nettipohjaisiin järjestelmiin.
Viime vuosina on puhuttu taloushallinnon täysautomaatiosta. Mm. Verohallinto julkisti hankkeensa, jonka mukaan se aikoo tarjota pienimmille yrityksille tietojärjestelmän, joka tekisi kirjanpitäjät tarpeettomiksi.
Kassavirtalaskenta on ollut väheksytty laskentamenetelmä, kun vuoden 1973 kirjanpitolaista lähtien kirjanpito on perustunut tuloslaskentateoriaan. Sitä edeltävä vuoden 1945 kirjanpitolaki perustui taseyhtälöteoriaan.
Itse olen systemaattisesti kehittänyt kassavirtalaskentaa vuodesta 2004 lähtien. Silloin kutsuin Kauppakorkeakoulun emeritusprofessori
Eero Artton kotiimme vierailulle. Hän oli tehnyt uransa kassavirtalaskennan parissa ja tuottanut sen avulla merkittäviä tutkimustuloksia.
Vierailussa paikalla oli myös tilintarkastaja
Pauli Vahtera. Pohdimme yhdessä, miten kassavirtalaskentaa voisi kehittää edelleen. Artto oli valtavan innostunut asiasta ja halusi olla minun ja Paulin tukena hankkeessa, mutta valitettavasti hän kuoli muutama kuukausi tapaamisemme jälkeen.
Olen kuitenkin jatkanut siitä ja kehittänyt kassavirtalaskentaan perustuvaa kassasuunnittelua ja kassavirtakirjanpitoa. Olen pitänyt aiheesta lukuisia koulutustilaisuuksia, julkaissut kaksi kirjaa ja satoja lehtikirjoituksia. Omissa yrityksissäni olen vuodesta 2004 lähtien laatinut kassasuunnittelua ja kassavirtakirjanpitoa.
Itse olen vakuuttunut, että taloushallintoalan tulevaisuuden kehityssuunta on kassavirtalaskennan yleistyminen. Se mm. auttaa yhdistämään taloussuunnittelun ja kirjanpidon saumattomasti toisiinsa. Ja se auttaa yrityksiä kasvamaan terveesti ja turvaamaan tulevaisuutensa.
Kansainväliset tilinpäätösstandardit johtavat upottavaan byrokratian suohon, eikä niitä käyttäen ole saatavissa mitään todellista hyötytietoa. Kauhulla ajattelen mahdollisuutta, että niistä tulisi pakollisia pienillekin yrityksille.
Taloushallinnon täysautomaatioon en ole milloinkaan uskonut. Digitalisaatio yleistyy edelleen hitaasti, kuten tähänkin asti. Siinä pahin este on verkkolaskukartelli, joka auttaa pankkeja ja muita verkkolaskuoperaattoreita rahastamaan turhasta. Finvoice-laskut voitaisiin välittää ilmaiseksi sähköpostia hyödyntäen.
Mitä mieltä olet näistä ajatuksista?
Lassi Mäkinen 
