Ukrainan sota vahingoittaa suomalaisiakin yrityksiä11.3.2022 | © Talousteema OyUkrainan sota ei vielä tätä kirjoitettaessa ole loppunut mutta varmasti se loppuu aikanaan. Sen jälkeen maailma ei ole sama kuin ennen sotaa. Maailman talous, Suomen talous ja monen suomalaisen yrityksen talous taantuu. Miten tähän pitäisi varautua?Vuonna 2021 tuskin kukaan osasi ennustaa täysimittaista sotaa Euroopassa tänä vuonna. Kun se toteutui, sen seuraukset ovat ennustettavissa. Sodan jälkeisestä ajasta on mahdollista tehdä arvioita ja laatia suunnitelmia. Suomella on kokemusperäistä tietoa toisen maailmansodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta. Lisäksi meillä on vielä muistissa 1990-luvun lama.
Ukrainan sota ei ole ainoa lähivuosien talouskehitykseen vaikuttanut tapahtuma, sillä olemme juuri olleet yli kaksi vuotta koronapandemian kourissa. Nopeasti silmäillen näyttäisi, että taloutemme on selvinnyt koronasta hyvin. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Valtio otti paljon lainaa sairastuneiden ihmisten hoitamiseen ja toiminnan supistumisesta kärsineiden yritysten taloudelliseen tukemiseen. Valtion lainat on maksettava pois. Rahat niiden takaisinmaksuun tulevat verotuloista. Verotus ei siis lähivuosina kevene vaan se kiristyy.
Valtio joutuu ottamaan vielä lisää lainaa, kun talous taantuu Ukrainan sodan seurauksena ja meidän on varauduttava Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen maahamme.
Moni yritys kärsii Venäjälle asetetuista talouspakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista. Tästä seuraa työttömien lisääntyminen ja tästä taas sosiaaliturvamenojen kasvu.
Monet niistäkin yrityksistä, jotka eivät suoranaisesti kärsi talouspakotteista ja vastapakotteista, joutuvat talouskurimuksen kynsiin toisessa aallossa.
Kun yritysten välinen kaupankäynti tyrehtyy sekä työttömyyden ja kasvavan inflaation ja korkotason vuoksi myös kuluttajakauppa hiljenee, lähes kaikki yritykset ovat pian jonkinasteisissa vaikeuksissa.
On siis aika tehdä suunnitelmia, miten vaikeasta ajasta selviydytään.
Velka on myrkkyä, kun talous on heikossa hapessa. Tämä tuli karusti esiin 1990-luvun lamassa, sillä ihmiset ja yritykset olivat 1980-luvulla innoissaan ottaneet lainoja, kun ulkomaisen rahan hanat avattiin. Varmimmin lamasta selviytyivät ne, jotka eivät ottaneet lainoja.
Syvästi velkaantuneet ja omaisuutensa menettäneet ihmiset tekivät jopa itsemurhia. Paljon oli niitä velallisia, jotka jäivät vuosikymmeniksi velkavankeuteen, vaikka koko omaisuus myytiin velkojen pienentämiseksi. Kun omaisuuden arvot laskivat laman vuoksi, ne eivät enää riittäneet koko velan maksamiseen. Pankit hötkyilivät saataviensa perinnässä. Jos ne olisivat odottaneet, velalliset olisivat voineet myydä omaisuutensa vasta sitten, kun hintataso palautui normaalisti.
Miten velkaa voisi välttää? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää velan ottamisen syiden erittelemistä.
Yritykset ottavat lainaa investointeihin. Usein ne ovat kasvuinvestointeja, joista odotetaan tuottoja, mutta joskus myös turhakkeiden hankintaa. Toimistotilojen ja autojen sekä etenkin huviveneiden ja huviloiden hankkiminen vain vie rahaa mutta ei yleensä tuota mitään.
Jos yritys suunnittelee kasvuinvestointeja, nämä suunnitelmat kannattaa nyt laittaa pöytälaatikkoon odottamaan parempia aikoja.
Myös pörssisijoitukset ovat yrityksille turhia, koska ne eivät edistä yrityksen varsinaista toimintaa.
Jos yritys on joskus hankkinut turhaa omaisuutta, tässä tilanteessa siitä kannattaa mahdollisimman nopeasti pyrkiä eroon. Myyntihinnat ovat vielä korkeat, mutta talouden yleistilanteen heiketessä hinnat laskevat.
Yrityksen on muutenkin aihetta keventää talouttaan ajoissa. Turhakkeiden lisäksi myös hyödyllisistä hankinnoista saattaa löytyä kohteita, joista saisi vahvistusta rahatilanteeseen.
Ylimääräiset tulot kannattaa ohjata lainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Ja menoista pitää etsiä säästökohteita, joilla nopeutetaan lainojen maksamista.
Menoja on helpompi karsia rauhallisena aikana kuin paniikissa.
Uusia tulolähteitä kannattaa miettiä, vaikka taantumatilanteessa se on haastavaa. Sopivien uusien tulolähteiden tärkein kriteeri on tuottojen saaminen joko ilman panostuksia tai mahdollisimman pienillä panostuksilla.
Mikä talouden kiristyessä on kaikkein tärkeintä? Se on jatkuva päivittäin tehtävä kassasuunnittelu.
Kassasuunnittelu on rahatulojen ja -menojen laittamista allekkain niin, että tulot riittävät menojen maksamiseen joka päivä. Tässä ei kirjanpidon tuloslaskennasta ole mitään apua, vaan kassasuunnittelua tehdään kassavirtalaskentaa noudattaen.
Ukrainan sodan ja koronapandemian talousvaikutukset ovat vielä pienet siihen verrattuna, että Suomikin vedettäisiin sotaan mukaan myöhemmin. Jos niin onnettomasti käy, palautumiseen menee useita vuosikymmeniä. Olen syntynyt viime sodan jälkeen ja muistan, että Suomen jälleenrakentamiseen meni yli 20 vuotta. Vasta 1960-luvun lopulla tuntui, että vaurastuminen on vihdoin alkanut.
Niin itsekkäitä meidän ei pidä olla, että emme auttaisi ukrainalaisia. Lähetin rahaa SPR:n katastrofirahaston tilille, koska Punaisella Ristillä on ammattilaisia, jotka tietävät parhaiten, mitä apua ihmiset tarvitsevat ja miten se apu saadaan perille.
Lassi Mäkinen 
