Automaatio ei vähentänyt kirjanpitäjien määrää4.11.2022 | © Talousteema OyTaloushallintoala potee työvoimapulaa. Tämä on odottamatonta, sillä automaation piti tehdä kirjanpitäjät työttömiksi. Mistä tämä tilanne johtuu? Koska kirjanpitovelvollisten määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi, syynä on taloushallinnon ammattilaisten työmäärän lisääntyminen.Kun tulorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2019, sen tavoitteena oli vähentää Verohallinnon työtä ja kustannuksia. Näin tapahtuikin, ja samalla se vähensi myös työeläke- ja sosiaalivakuutusyhtiöiden sekä Kelan kustannuksia.
Yritysten työmäärä ja kustannukset kuitenkin lisääntyivät. Palkkatietoja annetaan valtavasti enemmän ja useammin kuin ennen tulorekisteriä annettiin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun valtio vyöryttää kustannuksiaan yritysten kannettavaksi korvaamatta siitä mitään.
Henkilöverotuksen esitäytetyt verolomakkeet ovat täynnä tietoja, jotka on saatu pakolla yrityksiltä. Aluehallintovirastot ja keskusrikospoliisi vaativat rahanpesuun liittyviä tietoja yrityksiltä rangaistusten uhalla. Patentti- ja rekisterihallitus kerää kaupparekisteriin tietoja, joiden ilmoittamisesta yritykset joutuvat jopa maksamaan, vaikka kaupparekisteri rahastaa samoista tiedoista esimerkiksi luottotietoyhtiöiltä.
Automaatio ei ole vähentänyt yritysten työmäärää. Esimerkiksi tulorekisteri hyödyntää tietotekniikkaa, mutta tietojen ilmoittaminen rekisteriin ei silti tule halvaksi yrityksille, koska tietoja on annettava paljon enemmän kuin ennen ja tästä syystä tietojärjestelmä on monimutkainen, vaikeakäyttöinen ja virhealtis.
Suorasiirrot taloushallinto-ohjelmistoista helpottavat tätä työtä, mutta ohjelmat maksavat, koska ohjelmatoimittajat eivät voi luovuttaa koodaamiaan sovelluksia ilmaiseksi yritysten käyttöön.
Tilitoimistopalvelujen käyttäminenkin helpottaa yritysten työtä, mutta nekin maksavat. Ja tilitoimistoilla on pulaa henkilökunnasta. Tilitoimistopalvelujen keskittyminen suuriin ketjuihin ei ole vähentänyt yritysten kustannuksia eikä taloushallinnon henkilökuntapulaa.
Työvoimapula vaikeutuu koko ajan. Alalle ei tule riittävästi uusia ihmisiä, koska heille ei makseta tarpeeksi hyvää palkkaa siihen nähden, mitä heidän on osattava, ja pakottavien määräaikojen noudattaminen on stressaavaa. Stressiä lisää myös automaatiokehityksen keskeneräisyys.
Tiliotteet saadaan pankeista automaattisesti kirjanpitoon, mutta verkkolaskutuksen yleistyminen on ollut toivottoman hidasta. Tuskaisinta on paperikuittien käsittely. Vain harva yrittäjä skannaa ne sähköiseen muotoon ennen kirjanpitäjälle toimittamista. Sähköiset tositteet ovat olleet mahdollisia jo 25 vuotta, joten hitaus niiden yleistymisessä on kummallista.
Kirjanpitäjä saattaa käyttää jatkuvasti kymmeniä erilaisia sovelluksia. Ne eivät toimi samalla tavalla ja loogisesti, vaan joskus hyvin kummallisesti. Ne eivät toimi kuin kirjanpitäjän ajatus vaan kuin koodarin ajatus. Ja nämä ajatusmaailmat ovat kovin erilaiset.
Käynnistysvaiheissa uusi sovellus aiheuttaa kohtuuttoman paljon ylimääräistä työtä. Ohjelmointivirheet ovat suurin syy tähän lisätyöhön. Eikä digitalisaation ketjulle ole näkyvissä loppua.
Verohallinto suunnittelee tapahtumakohtaisen arvonlisäveroilmoittamisen toteuttamista. Kaikki järkevät vastaväitteet vaietaan kuoliaiksi, ja suunnittelujyrä etenee esteittä. Mitään ei ole otettu opiksi OmaVeron ja tulorekisterin käyttöönotoista syntyneistä ongelmista ja kustannuksista.
Moni kokenut taloushallintoalan asiantuntija harkitsee alan vaihtoa tai eläkkeelle siirtymistä, jos tapahtumakohtaiset arvonlisäveroilmoitukset toteutuvat.
Miten taloushallintoalan negatiivinen kierre saataisiin käännettyä? Koodaamalla ongelma ei ratkea – se on jo nähty. Mutta yksinkertaistaminen voisi toimia.
Jos kirjanpitoa, verotusta ja taloushallinnon byrokratiaa yksinkertaistettaisiin oleellisesti, mitään tärkeää tietoa ei menetettäisi mutta työt sujuisivat helpommin ja ihmiset viihtyisivät työssään.
Lassi Mäkinen 
