Taas nollatutkimus yrittämisestä26.5.2023 | © Talousteema OyTyö- ja elinkeinoministeriö teetti tutkimuksen, joka julkaistiin nimellä ”Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun”. Se sisältää itsestään selviä tutkimustietoja ja mitään sanomattomia toimenpidesuosituksia. Yrittämiseen ei tämän tutkimuksen perusteella tule yhtään lisää vauhtia.Tutkimuksen peruskysymys asetettiin seuraavasti: ”Kuinka voisimme saada Suomessa lisää vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kunnianhimoiseen (kasvuhakuiseen) alkuvaiheen yrittäjyyteen?”
Valitettavasti tutkimus ei anna eväitä siihen, että yrityksiä perustettaisiin entistä enemmän, eikä siihenkään, että yritysten kasvuhalut lisääntyisivät.
Tutkimusdata on suurelta osin samaa aineistoa, jota osittain samat tutkijat ovat jo vuosikymmeniä pyörittäneet erilaisissa yrittäjyystutkimuksissaan. Tiedot on esitetty tyylikkäinä graafisina esityksinä, mutta monelta osin niistä puuttuu henki.
Tutkimuksessa esitetään itsestään selvyyksiä, kuten esimerkiksi:
- Epäonnistumisen pelko vähentää yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä.
- Vähäisempi yritysten perustamiseen liittyvä sääntely lisää uusien yritysten perustamista.
- Työttömyysasteen kasvu lisää pakkoyrittäjyyttä.
- Suomalaisista alkuvaiheen yrittäjistä työnantajina toimii noin neljännes.
Tutkimusraportissa on 131 sivua, joista vain viisi sivua tarjoaa toimenpidesuosituksia ja nekin ovat mitäänsanomattomia sananparsia.
Tutkimuksen toimenpidesuositukset ovat seuraavat:
- Keskitytään yrittäjyyspolitiikassa ensisijaisesti yrittäjyyden kannusteisiin ja tulevaisuuden uudistumiseen.
- Kannustetaan yksilöitä osallistumaan työmarkkinoille murtamalla palkkatyö vs. yrittäjätyö -dikotomia.
- Kehitetään ennakkoluulottomasti keinoja yrittäjyyden houkuttavuuden lisäämiseksi yksilön työuralla.
- Varmistetaan yrittäjyysstrategian integroiminen vahvasti osaksi muita keskeisiä kansallisia strategioita yhteistyössä työ-/elinkeinoelämän kanssa.
- Karsitaan yrittäjyyspoliittista keinovalikoimaa arvioimalla kriittisesti ja tutkimuslähtöisesti yksittäisten yrittäjyyspoliittisten instrumenttien sisältö ja toimivuus.
- Arvioidaan kriittisesti julkisen roolia palveluiden tuottajana.
- Kohdennetaan julkisia hankintoja uusille innovatiivisille alkaville yrityksille ja niiden innovatiivisille aihioille.
- Arvioidaan erilaisten yrittäjyyspoliittisten toimien soveltumista ja kohdentamista demografioiltaan, tavoitteiltaan ja yrittäjyyden vaiheiltaan erilaisille ryhmille.
- Yhteensovitetaan tilastointi ja eri järjestelmät yrittäjää määriteltäessä yrittäjyyspolitiikan tueksi ja seuraamiseksi.
Nämä kuulostavat hyviltä periaatteilta, mutta niistä puuttuvat yksityiskohtaiset ohjeet toimenpiteiksi. Raportissa ei riittävästi tarkenneta suosituksia. Esimerkiksi yrittäjyyden kannusteita koskevassa kohdassa todetaan, että tämä edellyttää muutoksia kulttuurissa ja sosiaalisissa normeissa, mutta ei kerrota, mitä muutoksia. Tällaisilla eväillä ei yrittäjyyttä elvytetä Suomessa.
Yrittäjyyden henki on Suomessa syntynyt vuosisatojen aikana toimivien yrittäjien aktiivisuudesta ja innostuksesta. Tutkijat ovat nyt tulpanneet sen pulloon. On vain sattumaa, jos joku joskus tulevaisuudessa löytää pullon ja päästää hengen vapaaksi toteuttamaan yrittäjien hartaimmat toiveet.
Ehkäpä tämä tapahtuu 25 vuoden kuluttua, jollaisen ajanjakson kaikki merkittävät lakiuudistukset ovat vaatineet, kun olen yrittänyt saada muutoksia aikaan. Olen jo vanha mies. En ehdi nähdä toivomaani yrittämisen kevättä Suomessa.
Lassi Mäkinen