Onko negatiivinen oma pääoma taloudellinen ongelma?24.5.2024 | © Talousteema OyTilinpäätöksiä laadittaessa huomataan usein, että yhtiön oma pääoma on muuttunut negatiiviseksi. Miten tässä tilanteessa pitää toimia? Mitä ongelmia muutoksesta aiheutuu yritykselle? Vaadittavat ratkaisut ovat ennen kaikkea byrokraattisia eivätkä juuri milloinkaan yrityksen talouden kannalta olennaisia.Osakeyhtiölaki velvoittaa yhtiön hallituksen tekemään ilmoituksen kaupparekisteriin, kun se havaitsee oman pääoman menettämisen. Tämä pitäisi tehdä jo tilikauden aikana, jos oman pääoman vaje huomataan, mutta käytännössä asia havaitaan vasta tilinpäätöstä laadittaessa.
Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:ssä puhutaan yhtiön varojen vähentymisestä: ”Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.”
Kysymyksessä ei oikeasti ole varojen vähentyminen, koska oma pääoma ei ole rahaa tai muutakaan varallisuutta. Oma pääoma on osakepääomasta, rahastoista sekä tilikausien voitoista ja tappioista laskennallisesti syntynyt luku, joka on rahassa ilmaistu mutta ei rahaa.
Ilmoitus on tehtävä viipymättä eikä yhtiökokousta tarvitse järjestää asian käsittelemiseksi, vaikka usein näin toimitaan. Hallituksen pitää vain tehdä ilmoitus, jonka laki määrää.
Voisiko ilmoituksen jättää tekemättä? Kyllä voi, mutta silloin hallituksen jäsenet siirtävät vastuun yhtiöltä itselleen. Tällainen voi tulla kysymykseen lähinnä vain hyvin pienessä yhden osakkaan yhtiössä.
Negatiivinen oma pääoma on ennen kaikkea byrokraattinen ongelma ja vain vähäisessä määrin taloudellinen ongelma. Yhtiö voi elää useita vuosia, vaikka sen oma pääoma on negatiivinen. Kaupparekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä voi kuitenkin aiheuttaa sille konkurssivaaran.
Miten julkisesti tiedossa oleva negatiivinen oma pääoma vaikuttaa yhtiön tilanteeseen? Lainanantajat, tavarantoimittajat ja muut velkojat saattavat havaita ilmoituksen perusteella tehdyn kaupparekisterimerkinnän ja kiristävät yhtiön luotottamista välttääkseen luottotappiot peläten, että yhtiö saattaa ajautua konkurssiin. Kun tavaroita toimitetaan ilman maksuaikaa, yhtiön kassa saattaa huveta tyhjäksi, jolloin konkurssi toteutuu vääjäämättä.
Velkojien paniikki voi siis aiheuttaa konkurssin, jossa ne menettävät saamisensa osittain tai jopa kokonaan. Kun em. osakeyhtiölain säännöksen tarkoituksena on turvata velkojien asemaa, se päinvastoin vaarantaa sen.
Yhtiötähän ei tarvitse asettaa konkurssiin, ellei se ole menettänyt maksukykyään pysyvästi. Tästä säädetään konkurssilaissa. Oma pääoma ei kerro yhtiön maksukyvystä mitään.
Taseessa tärkeimmät maksukykyä ilmaisevat erät ovat rahat ja pankkisaamiset sekä pitkä- ja lyhytaikaset lainat ja muut velat. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, menettääkö yhtiö maksukykynsä. Taseen tiedot ovat vain yhdeltä päivältä, ja velkoja saatetaan maksaa jopa usean vuoden ajan. Rahaa voi tulla kassaan samassa tahdissa kuin velkoja joudutaan lyhentämään.
Ainoa keino tulevaisuuden maksukyvyn selvittämiseksi on kassasuunnittelu. Se on kassavirtalaskentaan perustuvaa taloussuunnittelua, jota tehdään tulevaisuuden tositteista samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin kirjanpitoa laaditaan menneisyyden tositteista.
Erona taseen tietoihin on se, että kassasuunnitelmassa kassaan saapuvat tulot ja siitä lähtevät menot on ajoitettu tulevaisuuden päiville. Taseessa velat ovat yhtenä könttänä eikä siinä ole tulevina päivinä, viikkoina ja kuukausina saapuvia rahalähetyksiä ja uusia velkoja.
Maksukriisin uhatessa päivittäinen kassasuunnittelu on aloitettava heti, ellei sitä jo aikaisemmin ole tehty säännöllisesti. Suunnitelmaa on ylläpidettävä joka päivä, koska rahatilanne muuttuu jatkuvasti.
Hyvin laadittu ja säännöllisesti päivitetty kassasuunnitelma antaa yrityksen johdolle tarkan kuvan rahatilanteen kehityksestä lähikuukausina. Kuva on lähiviikkoina tarkempi kuin kauempana tulevaisuudessa. Jatkuva suunnitelman ylläpito auttaa koko ajan näkemään tilanteen riittävän tarkasti, riittävän pitkälle ja riittävän ajoissa.
Kassasuunnittelu ei ole ennustamista eikä budjetointia, vaan se on maksuperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa, jossa kirjaukset tehdään tulevaisuuden maksupäiville.
Olen itse tehnyt kassasuunnittelua yli 20 vuotta ja voin suositella sitä kaikille yrityksille silloinkin, kun taloustilanne on hyvä. Kassasuunnittelu auttaa yritystä kasvamaan terveesti ja turvaamaan tulevaisuutensa.
Lassi Mäkinen 
