Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?19.10.2017 | © Talousteema OyYrittämisen byrokratia on muuttunut entistä raskaammaksi vuosikymmenten kuluessa. Silti moni yrittäjä pitää Suomen byrokratiaa kevyenä. Miksi?Yrittäjät hoidattavat byrokratiansa tilitoimistoilla, jolloin he eivät edes huomaa sitä. Mutta pitäisikö huomata?
Byrokratia näkyy tilitoimiston laskuissa. Jos se olisi kevyempää, laskut olisivat pienempiä.
Joku yrittäjä pitää tilitoimiston laskutusta kohtuullisena mutta toinen valittaa siitä.
Jos yrittäjä pitää laskua kohtuullisena, hän ei huomaa, että tilitoimistojen työn arvo on aivan liian alhainen kirjanpitäjien, palkanlaskijoiden ja muiden tilitoimiston työntekijöiden osaamiseen verrattuna.
Tilitoimistoammattilaiset osaavat esimerkiksi yritysten veroasiat paremmin kuin Verohallinnon virkamiehet. Jos yrittäjä kysyy jotakin asiaa Verohallinnosta kahdelta eri henkilöltä, hän saattaa saada kaksi erilaista vastausta. Sen sijaan tilitoimiston kirjanpitäjä selvittää asiaa useilta tahoilta ja muodostaa saamistaan tiedoista oman käsityksensä.
Yleensä paras verotuksen tietolähde on lainsäädäntö, mutta sekään ei anna vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Moni laki on kirjoitettu sekavasti.
Lisäksi kirjanpitäjät selvittävät, onko asiasta olemassa oikeustapauksia. Valitettavasti verotuksen muutoksenhaku on niin kallista, että harvoin löytyy pieniin yrityksiin soveltuvia ratkaisuja.
Vain isoilla yrityksillä on varaa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, joten sen käsittelemät asiat ovat maailmaa syleilevän laajoja ja kalliiden verokonsulttien kikkakonstien selvittelyä.
Verohallinnon ohjeissa on paljon yksityiskohtaista tietoa, mutta valitettavasti niissä on virheitä. Verohallinto tulkitsee lakeja väärin, mikä näkyy jopa vuosittain ohjeisiin tehtävistä muutoksista. Korkein hallinto-oikeus on varsin usein eri mieltä Verohallinnon kanssa.
Kaikki tällainen työ vie aikaa, joka maksaa. Lasku tuntuu kohtuulliselta, koska tilitoimistojen tuntihinnat ovat liian alhaiset. Esimerkiksi juristi saattaa veloittaa työstään 200 euroa tunnilta ja kirjanpitäjä vain 50 euroa tunnilta. Koulutuksessa voi olla eroa mutta oppiarvo ei ratkaise sitä, millaista tietoa henkilö tuottaa asiakkaalleen.
Jos yrittäjä valittaa tilitoimiston laskusta, hän usein toteaa, että hän ei saa laskun vastineeksi mitään tietoa. On totta, että varsinaisesta kirjanpitotyöstä ei synny kovin merkittävää tietoa yrityksen johtamista varten.
Syynä heikkotasoiseen tietoon ei ole kirjanpitäjä vaan huono ja sekava lainsäädäntö. Vaikeat lakikoukerot aiheuttavat myös turhaa työtä. Kun tilitoimisto hoitaa byrokratiaa, tärkeämmät työt jäävät tekemättä.
Yrittäjä tarvitsisi tilitoimistolta tietoa, miten hänen yrityksensä menestyy taloudellisesti. EU:n ja Suomen lainsäädännön mukainen kirjanpito tuottaa harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa yrityksen taloudesta.
Verolainsäädännön koukerot vääristävät talouden tunnuslukuja. Eikä kirjanpitolaki ota riittävästi huomioon pienten yritysten tarpeita, kun se on säädetty ensisijaisesti suuria kansainvälisiä konserneja varten.
Isoin ongelma on tulevaisuutta koskevan korkeatasoisen tiedon puuttuminen. Juuri sitä tarvitaan, kun yrittäjä tekee päätöksiä. Ne eivät koske menneisyyttä vaan tulevaisuutta.
Hihasta vedetyistä budjeteista ei ole todellista apua. Tarvitaan kassavirran kehitystä mittaavaa tarkkaa tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.
Taloushallinnon ammattilaiset räpiköivät byrokratian hetteissä, kun heidän pitäisi seistä vuoren huipuilla katsomassa tulevaisuuteen.
Lassi Mäkinen 
