Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaa11.3.2016 | © Talousteema OyTasavallan presidentti Urho Kekkonen runnasi 1975 kokoon hätätilahallituksen, kun öljykriisin seurauksena Suomessa oli ennätykselliset 60.000 työtöntä. Viime vuosikymmeninä Suomessa on ollut jatkuvasti satoja tuhansia työttömiä, mutta hätätilasta ei ole puhuttu vaan on puhuttu kilpailukyvystä.
Uusia työpaikkoja tavoitellaan kiimaisesti.
Pääministeri Juha Sipilä haluaa suomeen 110.000 uutta työpaikkaa, jolla määrällä ei Kekkosen hätätilaraja edes alitu.Sipilän tavoite on kuitenkin kova. Hän aikoo panna Suomen talouden kuntoon kilpailukykyä parantamalla. Talouden tervehdyttäminen ei nykyisin ole yhtä helppoa kuin markka-aikana.
Kekkosen aikaan maan talousongelmat ratkaistiin kertaheitolla markan arvoa alentamalla eli devalvoimalla. Vientituotteiden hinnat alenivat ostajamaiden valuutoissa ja vientikauppa alkoi käydä. Kansa maksoi kilpailukyvyn parantamisen kärsimällä tuontituotteiden hintojen noususta.
Markkaa ei enää voida devalvoida eikä Suomella ole valtaa devalvoida euroa. Olemmeko aseettomia talouden heikkenemistä vastaan taistellessamme?
Sipilä aikoo tappaa talouden lohikäärmeen yhteiskuntasopimuksella. Jos peto kuolee, hän uskoo taikovansa 110.000 työpaikkaa.
Yhteiskuntasopimus ei ole Sipilän ainoa ase. Tunnetuksi ovat tulleet pakkolait, jotka hän ehti haudata, kun yhteiskuntasopimus alkoi orastaa.
SAK kuitenkin vahingoitti orastavaa sopimusta eikä Sipilällä omien sanojensa mukaan enää ole muita keinoja käytössään. Tosiasiassa niitä on.
Valtiovarainministeriössä on jo pitkään valmisteltu fiskaalisen devalvaation toteuttamista, jos maan tilanne tästä huononee. Siinä on kysymys samanaikaisesti arvonlisäveron korottamisesta ja työnantajamaksujen alentamisesta.
Arvonlisäveron korotus kurjistaa kansalaisten taloutta, mutta ei vaikuta vientiin. Työnantajamaksujen pienentäminen vähentää työllistävien yritysten kustannuksia, millä on vientihintoja alentava vaikutus.
Sipilältä on jäänyt huomaamatta helpoin työllisyyttä parantava keino. Hänen kerrotaan tuntevan yritysmaailmaa, mutta hän ei tunne kaikkein pienimpien yritysten tarjoamia mahdollisuuksia.
Jos Suomeen perustetaan 110.000 uutta yritystä, silloin syntyy 110.000 uutta työpaikkaa. Näin helppoa se on.
Tietenkin osa uusista yrityksistä epäonnistuu ja ne joutuvat lopettamaan toimintansa. Mutta samanaikaisesti osa uusita yrityksistä menestyy hyvin ja ne palkkaavat lisää väkeä.
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat halunneet heikentää työntekijäjärjestöjen betoninkovaa valtaa yhteiskuntasopimukseen sisällytettävällä paikallisella sopimisella. Tämäkin toteutuu uusien yritysten määrää lisäämällä.
Jokainen uusi yrittäjä on pois työntekijäjärjestön riveistä. Tämä heikentää niiden valtaa. Näin helppoa se on.
Mikä kannustaa yrittämään? Tähän kysymykseen pitäisi nyt löytää vastauksia.
Lassi Mäkinen