Kateuden ryydittämää yrittäjien noitavainoa10.6.2019 | © Talousteema OyJuuri, kun Suomen työllisyysastetta pitäisi parantaa, samanaikaisesti on aloitettu kampanja yrittäjyyttä vastaan. Tämä kampanja perustuu kateuteen siitä, että esimerkiksi lääkäreillä on isot tulot, ja valheeseen, että näitä tuloja verotetaan liian kevyesti.Ay-liiketaustaisen Finnwatch ry:n toiminnanjohtaja
Sonja Vartiala sanoo netissä julkaistulla videolla seuraavasti: ”Kun lääkäri tai muu hyvätuloinen ja varakas henkilö perustaa pöytälaatikkoyhtiön ja nostaa työstään saamansa korvauksen osinkotuloina, hän maksaa siitä vain 26 prosenttia veroa. Kun samaa työtä tekevä henkilö nostaa saman tulon palkkatulona, hän maksaa siitä 43 prosenttia veroa.”
Vartiala pitää osakeyhtiöiden verojärjestelmää epäreiluna ja vaatii, että tulonmuunnon mahdollistama järjestelmä tulee korjata.
Videolla esitetään harhaanjohtava käsitys, että hyvätuloinen henkilö voi alentaa 43 prosentin veroasteensa 26 prosenttiin heti osakeyhtiön perustamisen jälkeen. Näin se ei mene.
Henkilön on ensin useiden vuosien ajan kerättävä yhtiöön tuloja, joita hän ei nosta, vaan hän kasvattaa niillä yhtiön nettovarallisuutta, johon osinkoverotuksen huojennus perustuu. Tänä aikana syntyneestä nettovarojen lisäyksestä yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron.
Jos henkilö esimerkiksi haluaa vuodessa 80.000 euron huojennetut osinkotulot, hänen on ensin kerättävä 1.000.000 euron nettovarallisuus ja maksettava siitä yhteensä 200.000 euron verot ja vasta näiden vuosien jälkeen hän voi saada 80.000 euron osingon noin 26 prosentin kokonaisveroasteella.
Nettovarojen lisäämiseen kuluu yleensä yli kymmenen vuotta, koska henkilön on aluksi nostettava palkkaa yhtiöstä, jotta hän voisi elää työllään. Palkka ja sen sosiaalikulut ovat yhtiölle vähennyskelpoisia menoja. Niiden summa pienentää yhtiön tulosta ja vuotuista nettovarallisuuden lisäystä.
Yhtiön on maksettava omat kulunsa ja osakkaan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut, jotka palkansaajan osalta maksaa aina työnantaja.
Videolla annettiin valeinformaatiota yrittäjien eläkevakuutuksista. Vartiala ei maininnut YEL-eläkevakuutusta, joka on yrittäjälle pakollinen, vaan puhui vapaaehtoisista eläkejärjestelyistä, jotka ovat hänen mielestään edullisempia normaaliin eläkejärjestelmään verrattuna. Vapaaehtoiset eläkkeet eivät koske pelkästään yrittäjiä.
Tosiasiassa yrittäjillä ei aina ole varaa maksaa edes riittävän korkeita YEL-maksuja, saati ottaa mitään vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Edullisuus on harhakuva, kun yrittäjä saa eläkkeelle jäädessään vain muutaman sadan euron eläkkeen. Tällöin hänen on jatkettava työntekoa kuolemaansa saakka.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva järjestö. Lääkäreiden ja muiden suurituloisten vainoaminen ei ole globaalia toimintaa vaan se on puhtaasti kotimaista kaunaisuutta.
Sonja Vartialan videon sanoma on kateuden ryydittämä. Hän puhuu siinä omista tuloistaan ja vertaa niitä lääkärin tuloihin. Koska lääkärien koulutus kestää paljon pitempään kuin muiden ammattiryhmien koulutus, lääkäriksi aikova tekee ison investoinnin. Hän joutuu maksamaan opintovuosiensa elämismenot eikä saa sinä aikana palkkaa. On aivan kohtuullista, että opintojen jälkeen hänen tulonsa ovat suuret.
Jos pitkäaikaisen nettovarallisuuden ja siitä korkeiden verojen maksamisen jälkeen yrittäjä saa edullisesti verotettavia osinkotuloja, tässä on muistettava kaksi tosiasiaa: ensinnäkin osinkojen huojennettu verotus on saman tulon toiseen kertaan verottamista ja toiseksi yrittäjillä ei ole samaa sosiaaliturvaa kuin palkansaajilla.
Jos esimerkiksi yrityksen työt loppuvat, yrittäjä voi lomauttaa työntekijänsä, jotka saavat lomautuksen ajalta työttömyyskorvauksia, mutta hän ei voi lomauttaa itseään.
Kaikki yrittäjät eivät ole topisukareita tai vesakeskisiä. Moni yrittäjä elää köyhyysrajan alapuolella mutta tekee töitä enemmän kuin laki sallii. Hän ei voi sairastaa eikä pitää lomia. Tästä ei palkansaajien kannata olla kateellisia. Vaikeassa tilanteessakin yrittäjä uskoo aina parempaan tulevaisuuteen, joten hän jaksaa jatkaa.
Vaatimus osinkoverojärjestelmän romuttamisesta ei kohdistu vain lääkäreihin vaan kaikkiin yrittäjiin. Jos se toteutuu, hallitus saa heittää romukoppaan työllisyysasteen nostamisen muiden Pohjoismaiden tasolle. Yrityksissä syntyy tuottavia työpaikkoja, joita kansainvälisen taantuman uhatessa Suomi tarvitsee nyt kipeästi. Kaikkein pienimmissä nanoyrityksissä niitä syntyy eniten.
Katso Sonja Vartialan video
”Mikä ihmeen tulonmuunto?”
Lassi Mäkinen 
