Yrittäjän nähtävä pitemmälle kuin ekonomistit11.9.2020 | © Talousteema OyTaloutta ennustavat ekonomistit eivät näe lamaa ennen kuin olemme uponneet suohon. He julkaisevat arvioita lähivuosien talouskehityksestä mutta eivät näe riittävän monen vuoden päähän. Heidän ennusteissaan lama ei ole tiedossa ennen kuin se on todellisuutta.Elämä lama-aikana on kuin suolla kävelemistä. Ihminen voi milloin tahansa upota suonsilmään, ellei osaa lukea luonnon merkkejä.
Kokenut luonnossa liikkuja näkee heti, voiko suon ylittää kuivin jaloin. Mättäät ja näreet ovat merkkejä, että suolla on kuivia kohtia. Jos suon keskellä on koivukuja, puiden välissä on puro tai joki. Sitä ei ehkä pysty ylittämään.
Samalla tavalla yrittäjän pitää osata lukea talouden merkkejä arvioidakseen, pääseekö yritys kuivin jaloin laman yli.
Ekonomistit kertovat, että bruttokansantuote alenee ensi vuonna niin ja niin monta prosenttia. Tästä tiedosta ei ole juurikaan hyötyä yrittäjälle. Hänen pitää osata lukea asiakkaiden reaktioita ja arvioida, miten he toimivat, kun jäävät työttömiksi tai ajautuvat maksuvaikeuksiin.
Yrittäjän pitää tiedostaa ihmisten lama-ajan yllättävä säästämisintokin. He panttaavat ostojaan, kun pelkäävät joutuvansa talousvaikeuksiin. Edes hintojen alentaminen ei saa heitä tuhlaamaan rahojaan.
Nykyinen koronakriisi on vasta alkuvaiheessaan, sillä lama on monen vuoden periodi. Tästä vuodesta selviytyminen ei riitä vaan on pystyttävä varautumaan koko laman ajalle.
Lama voi olla myös hyvä asia yritykselle. Sillä on ehkä tuotteita tai tuoteideoita, joita tarvitaan talousahdingossa. Kysymys on samasta kuin keskeneräiset pitkospuut suon yli. Ne pitää rakentaa valmiiksi, että suo voidaan ylittää turvallisesti.
Kuivin jaloin selviytyminen tarkoittaa yrityksessä rahan riittävyydestä huolehtimista. Monen vuoden laman ajaksi yrityksillä ei yleensä ole riittävästi kassavaroja. Kassavirta liikkuu jatkuvasti. Rahaa tulee kassaan ja sitä menee pois kassasta. Missään vaiheessa kassan pohja ei saa näkyä.
Helpoiten yritys voi saada kassavaroja muuttamalla muuta omaisuuttaan rahaksi. Tämä ei ehkä ole kannattavaa mutta silti se voi olla viisasta. Omaisuuden myyntihinta saattaa olla pienempi kuin sen ostohinta aikanaan. Silti kauppa on järkevä, jos kassa uhkaa tyhjetä. Mitä aikaisemmin ennen laman syvintä pohjaa kauppa tehdään, sitä parempi hinta omaisuudesta on saatavissa.
Lama-ajan kassavirtaan vaikuttaa olennaisesti se, että tuotteiden kauppa ei käy entiseen malliin ja asiakkaat maksavat hitaammin kuin ennen lamaa. Maksuviiveisiin on varauduttava.
Jos yritys myy toisille yrityksille, asiakkaita saattaa mennä konkurssiin. Laskutusta ja perintää on hoidettava tehokkaasti, sillä maksuvaikeuksissa olevat asiakkaat maksavat herkimmin niille, jotka perivät aktiivisesti. Konkurssiin menneeltä yritykseltä periminen on turhaa. Konkurssipesästä on saatavissa jotakin tai ei mitään. Perintä ei tähän enää vaikuta.
Ekonomistit ovat viime viikkoina hämmästelleet, kun konkurssiaaltoa ei tullutkaan. Heillä oli harhakuva, että yritykset menevät heti konkurssiin, kun liikevaihto alenee ja tulos näyttää tappiota. Näin se ei tapahdu, vaan yritys menee konkurssiin, kun sen rahat loppuvat pysyvästi. Yrittäjät tämän tietävät. Suuretkaan tappiot eivät johda konkurssiin, jos yritys kykenee hoitamaan maksunsa velkojia tyydyttävällä tavalla.
Ekonomistit kuvittelevat, että työttömyys lisääntyy merkittävästi vasta, kun vientiteollisuus joutuu lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa. Tosiasia on, että suuret tehtaat työllistävät suhteellisen vähän väkeä. Muutaman sadan ihmisen tehtaan lopettaminen synnyttää uutismyrskyn. Ministerit matkustavat paikkakunnalle lohduttamaan irtisanottuja ihmisiä ja lupaamaan rahaa kunnan kehittämiseen.
Pienimmät yritykset työllistävät eniten ja tehokkaimmin. Silti niille lisätään jatkuvasti byrokratian taakkaa. Tulorekisteri on tästä paha esimerkki viime vuosilta. Yrittämisen keventäminen ja turvaverkon luominen yrittäjille lisäisi nopeasti yrittäjien määrää, mutta tähän Suomen poliitikot eivät vielä ole valmiita.
Lassi Mäkinen 
