Osakkeiden siirto käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen8.2.2023 | © Talousteema OyYhtiö oli ostanut toisen yhtiön osakkeita hyötymistarkoituksessa. Osakkeet oli kirjattu käyttöomaisuuteen. Osakehankinnan tarkoitus ei toteutunut, ja yhtiö halusi myydä osakkeet sekä kirjata ne vaihto-omaisuuteen. Keskusverolautakunnan mukaan omaisuuslajisiirto ei ollut mahdollinen tässä tapauksessa.Yhtiö oli aiempina verovuosina käsitellyt omistamiaan toisen yhtiön osakkeita käyttöomaisuutena. Osakeomistuksen tarkoituksena oli hyödyttää pitkäaikaisesti yhtiön liiketoimintaa siten, että yhtiö saisi tulevaisuudessa ostaa kohtuullisella hinnalla tarvitsemaansa tuotannontekijää. Hankitut osakkeet oli tarkoitus pitää pysyvästi.
Verovuonna 2022 olosuhteet muuttuivat olennaisesti. Ilmeni, että osakkeiden suunniteltu käyttötarkoitus ei voinut toteutua. Käyttöomaisuudelle ominainen toiminnallinen yhteys jäi siten pelkän valmistelun asteelle. Osakeomistus ei hakemuksen mukaan enää hyödyttänyt yhtiön elinkeinotoimintaa eikä osakkeisiin kohdistunut tulonodotuksia. Yhtiö päätti myydä osakkeet ja siirsi ne käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen.
Keskusverolautakunta totesi, että oikeuskäytännön ja lain esitöiden perusteella omaisuuslaji ja käyttöomaisuuteen kuuluminen määritetään kutakin tapausta koskevana kokonaisarviointina. Laissa tai oikeus- ja verotuskäytännössä ei ole selkeästi määritelty, milloin omaisuuslaji voi tai milloin sen tulee muuttua.
Elinkeinoverolain tarkoittama muun omaisuuden omaisuuslaji voisi soveltua vain silloin, jos varoja ei ole luettava rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen. Osakkeet eivät kuuluneet sijoitusomaisuuteen, koska yhtiö ei ollut raha-, vakuutus- eikä eläkelaitos. Kyse ei myöskään ollut rahoitusomaisuudesta, koska osakkeiden ei selvityksen perusteella ollut tarkoitus toimia taloudellisena puskurina tai tiettyjen tulevien investointien rahoituksena tai liiketoimintaan tarvittavien varojen tilapäisenä sijoituksena.
Osakkeet eivät selvityksen perusteella olleet yhtiön normaaleja myytävänä olevia tavaroita tai palveluita. Osakkeita ei ollut hankittu myyntiä varten, vaan tuotannontekijän saamiseksi osakeomistuksen kautta.
Keskusverolautakunnan mukaan osakkeiden vaihto-omaisuutena käsittelemisen tueksi ei esitetty muita seikkoja kuin luovutustarkoitus. Myös käyttöomaisuutta voidaan luovuttaa, joten pelkkä luovutustarkoitus ei ole riittävän painava peruste muuttamaan käyttöomaisuutta vaihto-omaisuudeksi.
Koska osakkeet oli omistettu useiden vuosien ajan tarkoituksena hyödyttää pitkäaikaisesti yhtiön liiketoimintaa, niiden katsottiin säilyvän edelleen yhtiön käyttöomaisuudessa verovuosina 2022 ja 2023. Osakkeista ei siten voitu tehdä elinkeinoverolain 28 §:n 1 momentin mukaista vaihto-omaisuutta koskevaa kulukirjausta.
Elinkeinoverolain 42 §:n 1 momentin perusteella käyttöomaisuuteen kuuluvasta osakkeesta ei saa tehdä arvonalennusvähennystä tai poistoa. Käyttöomaisuuteen kuuluvan osakkeen hankintameno saadaan vähentää vain 42 §:n 2 momentin mukaisesti luovutuksen tai lopullisen menetyksen perusteella.
Keskusverolautakunta katsoi, että elinkeinoverolain systematiikassa käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenon vähentäminen on säännelty tyhjentävästi 42 §:ssä, joten hankintamenoa ei voida vähentää pelkästään yleisen menon ja menetysten vähentämistä koskevan 7 §:n nojalla, jos 42 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Yhtiö ei siten saanut vähentää osakkeiden hankintamenoa lain 7 §:n nojalla verovuosina 2022 tai 2023, jollei vähennys ollut mahdollinen lain 42 §:n 2 momentin perusteella.
Lassi Mäkinen 
